En osaa edes sanoa miltä musta tuntuu.. Ahdistaa, pelottaa, masentaa, väsyttää, itkettää.. Ja kun en saa näistä ajatuksista kiinni, ne vaan kiertää sitä samaa rataa. Ja en pääse niistä eroon. Ainoa ajatus joka on selkeä on, että täytyy viiltää! Nyt en kuitenkaan voi, sillä äidillä on tapana tulla mun huoneeseen varoittamatta.. Pitää vaan odottaa että se lähtee nukkumaan.. Ja taas kuvia, joihin olen tärmännyt, kertovat tämän hetkisestä olostani..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti