Ohi on!

Lääkäri käynnit loppui nyt tähän, ensi viikolla jatketaan normaalisti sairanhoitajani kanssa. Lääkärissä tänään sujui hyvin. He edelleen tarjosivat sitä psykoosilääkettä, mutta nyt ei enää jankutettu siitä. Ylilääkäri oli ollut samaa mieltä, että se olisi ainoa vaihtoehto, mutta eiväthän he voi pakottaa minua. Tenoxeja on jäljellä yhdeksäksi päiväksi, sitten ne loppuu. Lääkäri sanoi, ettei ole järkeä kirjoittaa lisää, koska nyt jo menee aika iso annos ja vaste on ollut huono. Hän sitten uskoi, että Tenoxien jälkeen tilanne palaa siihen samaan nukkumattomuuteen ainakin suunnilleen, mutta sehän on vain minun oma valinta ja minun on se kestettävä, kun en suostu lääkkeitä ottamaan. Mutta tällä kertaa jäi kuitenkin hyvä fiilis lääkärin tapaamisesta vaikka ei mitään tapahtunutkaan. Ehkä sitten jos joskus taas joudun häntä näkemään, niin en jännitä enää niin paljoa, nyt kun on saanut tavallaan ”siedätyshoitoa”.

On se kuitenkin kurja ajatella, että he varmaan ärsyyntyvät ja turhautuvat minuun. Tai ihmettelevät valintojani ainakin. Kun kyllähän hekin sanoivat, että miksi en ottaisi sellaista lääkettä, joka auttaa? Voi jos se olisikin niin helppoa.. Joku kerta olen kai sanonut, etten koe ansaitsevani apua, kun tämä on itse aiheutettua ja siihen lääkäri palasi taas. Kysyi koenko vieläkin niin ja ihmettelin vaan mihin se olisi hävinnyt. Niin jos kerta olen tämän itselleni tehnyt, niin sitten minun täytyy kärsiä seurauksetkin.. Ei voi valittaa..

Muuta he eivät voi nyt tehdä, heidän oli vaan pakko luovuttaa, että ei mua pysty nyt auttamaan, kun en siihen suostu. Mutta se sopii mulle, näillä mennään!