Lisäksi minulla on hyvin ristiriitaisia ajatuksia. Toinen puoli minusta haluaa yrittää tsempata ja tehdä kaikkensa minkä voi parantuakseen. Toinen puoli sitten haluaa vaan luovuttaa. Viime viikkona olen huolestuttavan paljon miettinyt itsemurhaa ja sitä kuinka helposti nyt sen voisin tehdä, kun ei ole vierihoitoa.. Mutta kai minussa sitten kuitenkin on vielä se pieni osa, joka uskoo parempaan tulevaisuuteen, ja siksi en ole mitään vielä yrittänyt. Pelottaa vaan kun en tiedä kauan jaksan taistella näitä ajatuksia vastaan..
Ja mitä naarmutteluun tulee, niin olen sitä vieläkin jatkanut. Nyt en jaksa edes yrittää miettiä syitä, miksi lopettaa, koska syitä miksi jatkaa, on niin paljon enemmän..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti